Jokilaivaristeilyn aikakausi päättyi Seinäjoella – kiitos Kaanaa Lines

”Seinäjoella on viimeksi joskus vuosisadan alussa jokiuomaa pitkin liikennöinyt laiva.” 5.7.1993

”Seinäjoen Urheilijoiden Kaanaan osasto teki sen, mistä muut ovat vain haaveilleet, eli hankki laivan liikennöimään Seinäjokea. — Vesistöähän ei ole vuosikymmeniin käytetty hyödyksi, esimerkiksi matkailutarkoituksiin.” Lasse Korhonen, 8.7.1993.

Näin uutisoitiin paikallislehdissä kesällä 1993, kun Kaanaan kyläyhdistys toi jokilaivansa päivänvaloon. 28 vuotta myöhemmin, elokuussa 2021, Kaanaa Linesin risteilyt jäivät osaksi eteläpohjalaista matkailuhistoriaa, kun alus lähti uuteen kotisatamaan Ahvenanmaalle ja risteilykulttuuri Seinäjoella ainakin toistaiseksi tuli päätökseensä. Alusta asti toiminnassa mukana ollut kapteeni Kari Homi muistelee Kaanaa Linesin historian alkumetrejä hymyssä suin. ”Siirilän tilan Markus Siirilä, Kalle ja Liisa Lähdesmäki halusivat joelle elämää ja ajattelivat hankkia aluksen huvikäyttöön. Ensimmäinen alus saapui Siirilän puutarhatalon pihaan Ilmajoen oopperalta. Sylvi Salonen oli seilannut aluksella Jokiooppera-teoksessa vuosina 1982-1985. Kuuntelin huuli pyöreänä, kun Kalle soitti ja kertoi, että alusta oltiin tuomassa Siirilän tontille Heikkilän mäelle”, Homi kertoo. Viisi minuuttia puhelun päättymisen jälkeen hän soitti perään ja ehdotti, että joella alettaisiin ajamaan matkustajaliikennettä.

Ensikohtaaminen teki kapteeniin lähtemättömän vaikutuksen

Ennen liikennöinnin aloittamista käytiin läpi monia vaiheita. ”Kun näin aluksen ensi kerran, ensimmäinen ajatus oli, että ei herran tähden, tälläkö pitää lähteä”, Homi nauraa.  Joutsen-alus tarvitsi suuria muutostöitä ennen liikennöinnin aloittamista. ”Laivassa oli paljon laitettavaa. Se oli 12-paikkainen maakrapujen rakentama alus, joka oli alun perin tarkoitettu käytettäväksi vain teatteriesityksessä”, Homi muistelee. ” Piti rakentaa penkit, parempi lattia ja laittaa moottori. Tasapohjainen alus oli kuin lastu laineilla, varsinkin ensimmäisenä kesänä kun sitä ajettiin perästä ohjattavalla moottorilla.” Alusta kunnostettiin Siirilän tontilla talkoovoimin. ”Soitin poliisilaitokselle kysyäkseni, mitä toimenpiteitä tarvitaan, että alus saadaan liikenteeseen. Parin tunnin selvittelyn jälkeen poliisilaitokselta soitettiin ja kerrottiin, että pitää olla merenkulkupiiriin yhteydessä”, Homi kertaa alkuvaiheita. Merenkuluntarkastaja Kari Villanen innostui ajatuksessa ja luvat järjestyivät mutkattomasti. Villanen tarjoutui vetämään saaristolaivurikurssia, joka saatiin toteutettua Seinäjoen kansalaisopistolle. Seuraavana vuonna järjestettiin rannikkolaivurikurssi, ja pian Seinäjoella oli 25 kipparia. Liikennöinti päästiin aloittamaan jo heinä-elokuussa 1993.

Vuosien varrelle mahtui vain kaksi vaarallisempaa tilannetta

Suomessa lainsäädäntö on kaikilla vesistöillä sama. Vaikka laivurikursseilla saatiin laajasti tietotaitoa, jota tarvitaan ennemmin merellä kuin tyynellä joella, yhteisenä prioriteettina ovat turvallisuusasiat. ”Etenkin kun kuljetetaan matkustajia, on ensiarvoisen tärkeää, että turvallisuus otetaan aina ensimmäiseksi huomioon. Joutsen oli niin pieni laiva, että kaikilta matkustajilta edellytettiin pelastusliivin käyttöä”, Homi painottaa. Koko Kaanaa Linesin lähes 30-vuotisen historian aikana on sattunut vain kaksi läheltä piti -tilannetta, jotka karmivat kapteenin selkäpiitä tänäkin päivänä. ”Ensimmäisen aluksen kantokyky oli rajallinen ja eräällä risteilyllä vesi oli vain noin kymmenen sentin päässä laidasta”, Homi kauhistelee. ”Kylmä hiki virtasi, kun livuttiin eteenpäin. Seppo Kultti meni seuralle katsomaan, vieläkö ollaan pinnalla. Sen reissun jälkeen rakennettiin sivuponttoonit.” Toinen tapaus oli Heikkilän päässä Pajunevan sillan kohdalla. ”Oli jonkun syntymäpäiväristeily ja laivassa oli eri ikäisiä matkustajia. Vilkas 10-vuotias poika oli kaikkien huomaamatta kiivennyt laivan katolle. Tultiin sillalle ja poika oli mennyt katolle makuulle sillan alituksen ajaksi. Sillan tukirakenteiden ja laivan väliin jäi vain noin 20 cm tilaa. Jos vesi olisi ollut korkeammalla niin huonosti olisi käynyt”, Homi muistelee ja lisää lopuksi ”Mitään muuta vaarallista ei ole onneksi koko laivan historian aikana tapahtunut.” Vuonna 1994 vesillä nähtiin toinenkin 12-paikkainen alus, mutta nykypäivänä tunnettu, 30-paikkainen Lakeuden Kutsu -alus laskettiin vesille vuosituhannen vaihteessa. Ponnistuksen taustalle saatiin Leader-hanke, jonka myötä homma muuttui Homin sanojen mukaan ”hieman totisemmaksi.” Laiva tuli Vaasasta ja oli toiminut aiemmin pelastuslaitoksen kaluston kuljetusaluksena. Vuosien varrella kipparireservi kutistui ja lopulta Homi vastasi itse jokilaivan operoinnista.

Kuuluisuuksia ja tulevaisuuden näkymiä

Kaanaa Lines on kasvanut vuosien varrella ja onnistunut vakiinnuttamaan asemansa Seinäjoen jokimaisemassa. Homi muistelee lämmöllä vuoden 1996 Heikkilän purjehduskauden päättäjäisiä. ”Tapahtumassa oli väkeä 1200 henkeä, esiintyjinä Rehupiikles ja juuri Miss Suomeksi kruunattu Lola Odysoga.” Lisäksi Homi mainitsee, että laivalla on vietetty myös yhdet häätkin. Kun kysyn lehdissäkin uutisoidusta rock-vierailusta vuodelta 2017, kapteeni murahtaa vaatimattomasti. ”Genre ei ole mun juttujani, joten en muista mikä yhtye se oli. Kato jostain lehdestä. Jonkun mielestä suuruus ja kuuluisuus. Viettivät laivalla vapaa-aikaa leppoisalla mielellä hymyssä suin.” Kyseessä oli Provinssin pääesiintyjänä soittaneen The Killersin jäsenet.

Homille Seinäjoen uomat ja poukamat ovat tulleet vuosien varrella tutuksi. Suosikkikohta tulee vastaan, kun lähestytään Myllysaarta. ”Puut kaartuvat kauniisti joen ylle ja siinä kohtaa on muutenkin ainutlaatuinen tunnelma”, kapteeni kuvailee. Tulevaisuuden näkymistä keskustellessa kuuluu taas tuttu murahdus. ”Ei tässä ole erikoisempia suunnitelmia, tarviiko ollakaan”, hän tokaisee ja lisää pian perään, ”Pienempi laiva on edelleen Siirilän tilalla. Ehkä se laitetaan vesille kun ensimmäisestä vesillelaskusta tulee kuluneeksi 30 vuotta.” Kapteeni haaveilee, että tulevina kesinä olisi aikaa käydä Keskistä kauempana reissaamassa. ”Saattaa olla että menen ensi kesänä katsomaan Ahvenanmaalle mitä laivalle kuuluu. Sehän alun perin tuli mereltä ja nyt se on sinne palannut.”

Kaanaa Linesin vaiheisiin voi tutustua Kaanaan kyläyhdistyksen kattavassa leikekirjassa yhdistyksen kotisivuilla. Tutustu myös Ilmajoen Jokioopperan tallenteeseen Vimeossa.

Sanna Kok
sisällöntuottaja
Visit Lakeus