Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark – luonnon ja historian ihmeellinen yhdistelmä
Lappajärvi on Euroopan suurin kraatterijärvi, joka syntyi meteoriitin törmäyksestä 78 miljoonaa vuotta sitten. Törmäyksen jälkeiset jääkaudet ovat muokanneet Lappajärven maastoa merkittävästi. Silti meteoriitin iskun synnyttämä kraatterin reunavalli, Lakeaharju ja Pyhävuori sekä keskuskohouma Kärnänsaari ovat selkeästi havaittavissa antaen vinkkejä meteoriitin törmäyksestä. Lappajärveä ympäröivät kunnat Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi ja Alajärvi hakevat alueelle UNESCO Global Geoparkin statusta. Geoparkit ovat alueita, jotka täyttävät Unescon kriteerit ainutlaatuisesta geologisesta alkuperästä edistäen alueellista geomatkailua ja tarjoten matkailijoille luontoelämyksiä sekä mahdollisuuden tutustua alueen geologiseen historiaan.
Kraatterijärvi UNESCO Global Geopark – ainutlaatuinen geologinen tarina luonnosta
Kärnäiitti on ainutlaatuinen kivilaji, jota löytyy ainoastaan Impact Crater Lake UNESCO Global Geoparkin alueelta, tarkemmin Kärnänsaarelta ja sitä ympäröiviltä pieniltä saarilta. Meteoriitin törmäyksen voiman sekä iskun voimasta syntyneen kuumuuden takia meteoriitin erinäiset kivilajit sulivat ja sekoittuivat toisiinsa. Tällöin syntyi uusia kivilajeja, joista yksi oli kärnäiitti. Kärnäiitissä on sulanutta ja sulamatonta kivimassaa sekä hiukan alkuperäisen meteoriitin kivimassaa. Lisäksi törmäyksen voimasta ilmaan kohonneen kiven ja sulan laavan laskeutuessa syntyi sueviittia.
Järviseutulaisia tarinoita ja uniikkeja luontonähtävyyksiä
Paikallisten tarujen mukaan Nykälänniemen pohjoispuolella lähellä 18 väyläistä golfkenttää sijaitseva Kyrönsaari on paikka, jossa järviseutulainen saunakulttuuri on saanut alkunsa. Aikakirjojen mukaan saari on ollut alue, jossa ensimmäiset järviseutulaiset ovat asuneet ja hankkineet elantonsa luonnosta noin 10 000 vuotta sitten. Kyrönsaaren alueelta löytyy esihistoriallisen alkusaunan eli maasaunan jäänteitä. Tarun mukaan myös saunatontut viihtyvät alueella. Saunatontuista on kirjoitettu kattavasti teoksessa Kraatterijärven Saunatonttu, joka avaa maasaunan historiaa sekä saunatonttujen elämää alueella.
Kraatterijärvi Geoparkin korkein kohta sijaitsee Alajärven Pyhävuorella. Pyhävuorella sijaitsevan kraatterin reunavallilta näet kauas Lappajärvelle sekä sitä ympäröiviin metsiin ja lakeusmaisemiin. Pyhäjärven patikointireitin varrelta löydät luolia, joissa on suullisen perimätiedon mukaan asustellut peikkoja noin 4000 vuotta sitten. Lisäksi Pyhävuorelta löytyy harvinainen uhrikivi, erakkomajan jäännökset sekä erilaisia kalliomaalauksia, joiden alkuperää ei yhä tänäkään päivänä tunneta.
Vimpelissä sijaitseva Lakeaharju on osa kraatterin reunavallia, jossa sijaitsee nykyään laskettelurinne, rutkasti hiihtolatuja sekä kuntoportaat. Lakeaharjun päällä sijaitsee näkötorni, josta näet suoraan Lappajärvelle. Lakeaharjun päälle johtavalta reitiltä löytyy tienhaarauma, joka johtaa Oikotielle. Oikotien varrella olevasta kallioliuskeesta löytyy grafiittia, josta sormella hankaamalla lähtee irti mustaa hiiltä. Tästä hiilestä on osittain aikanaan muodostunut törmäystimantteja, joita voi yhä edelleen löytää alueen soramontuista.
Evijärven saaret sekä alueen kasvillisuus tarjoaa lintubongareille mahdollisuuksia tutustua lintujen pesintään. Retkeilijälle alueelta löytyy viiden kilometrin mittainen luontopolku, joka kulkee Evijärveltä jääkauden aikana muodostuneelle moreeniharjulle, kulkien pitkin suon reunaa ja takaisin järven rantaan. Polulla on useita levähdyspaikkoja.
Kraatterijärven mykistävän kauniit luontoreitit
Kraatterijärven alueella on monenlaisia luontopolkuja, jotka tarjoavat mahdollisuuden tutustua luontoon eri tavoin. Voit patikoida lyhyitä tai pitkiä reittejä, jotka kulkevat mielenkiintoisten luontokohteiden ja upeiden maisemien läpi. Voit kokea alueen luonnon patikoiden, maastopyöräillen tai talvella hiihtäen
Leipätie
Leipätie on nimensä mukaan alueen historiassa tärkein kulkureitti sisämaasta rannikkoseudulle. Reitin varrella sijaitsee kivikautinen asuinpaikka, joka on jopa 4500 vuotta vanha. Alueelta löytyy myös jälkiä muinaisesta merenrannikosta. Leipätieltä erkanevalta Kirkkopolku -reitillä on kuljettu nimensä mukaisesti kirkkoon. Kesäaikoina Kirkkopolkua pitkin on kannettu myös vainajat viimeiselle matkalleen. Reitin varrella sijaitsee suo, joka ruumisarkun kantajien täytyi ylittää, joka oli raskas suoritus. Reitin varrella sijaitsevalla lepopaikalla on tasainen, V-kirjaimen muotoinen kivipari, jolle ruumisarkku voitiin laskea arkunkantajien levähtäessä viereisillä kivillä. Näillä samoilla kivillä voi yhä tänä päivänä levähtää ja nauttia eväänsä ympäröivästä luonnosta ja sen historiasta.
Lue lisää sivuiltamme.
Paalijärven patikka
Paalijärven patikka on 23 km mittainen ympyräreitti, joka kulkee läpi peltojen ja hyvin hoidettujen talousmetsien Paalijärven kylässä Alajärvellä. Monipuolisella reitillä voi pysähtyä kuuntelemaan Myllypuron solinaa tai tutkimaan paikallishistorian merkkipaikkoja. Paalivuoren laella voi nähdä jääkauden merkkejä ja näkötornista voi ihailla avautuvia maisemia. Reitin varrella olevien paikkojen nimet kertovat alueen historiasta ja tarinoista, kuten tervanpoltosta. Reitin voi kulkea patikoiden tai maastopyörällä. Reitti on merkitty maastoon.
Lue lisää sivuiltamme.
Suokonmäki
Suokonmäki sijaitsee Alajärven Lehtimäellä ja on yksi alueen korkeimpia kohtia. Suokonmäki on merkittävä maisema-alue, jonka rinnepellot ja talot luovat piristävän poikkeuksen alueen peltolakeus maisemille. Alueelta löytyy näkötorni, josta näkyy Lappajärvelle saakka. Suokonmäki oli jääkauden aikana vedenpinnan yläpuolella. Jääkauden aikaisen rannikon reunalle muodostui rantakivikoita, joilla kivikauden aikaiset metsästäjät ja kalastajat pyydystivät muun muassa hylkeitä. Entisestä rantakivikosta on löytynyt kivikautisia keihäänkärkiä, joita käytettiin juuri hylkeiden metsästyksessä.
Ähtäristä Evijärvelle
Ähtäristä Evijärvelle -reitille mahtuu hyvin paljon erilaista maastoa. Reitti kulkee Lakeaharjun ja Pyhävuoren vieritse Vimpelissä, jotka ovat tuon kraatterin reunavallia ja nousevat 100 metrin korkeuteen. Reitiltä löytyy myös pohjalaista peltomaisemaa ja hiekkateitä metsän keskellä, unohtamatta kylätaajamia. Soinista löytyy mm. Suomen ainut vaivaisakka ja Alajärveltä Aalto-keskus. Ja jos sattuu sopivasti Vimpeliin pesäpallokauden aikana, kannattaa tutustua kuuluisaan Saarikenttään ja intohimoiseen pesäpalloyleisöön.
Lue lisää sivuiltamme.