Paalijärven patikka on 23 km mittainen ympyräreitti, joka kulkee läpi peltojen ja hyvin hoidettujen talousmetsien Paalijärven kylässä, Etelä-Pohjanmaan Alajärvellä. Näyttävä lähtöportti viitoittaa retkeilijän luontoäidin helmaan. Monipuolisella reitillä voi pysähtyä kuuntelemaan Myllypuron solinaa tai tutkimaan paikallishistorian merkkipaikkoja. Paalijärven kierroksella on useita luonnonkauniita kallioita, hyvin hoidettuja taukopaikkoja, ja eteläpohjalaista peltomaisemaa voi ihailla 18,5 m korkeasta näkötornista.
Reitin alkuun
Lähtöpiste 1
Paalijärven lavan takaosa
Paalijärventie, 62950 Alajärvi
Kooordinaatit: 63°03’04.8″N 23°54’55.2″E
Reittikuvaus
Paalijärven patikkareitti kulkee monipuolisessa maastossa. Reitillä on kallioita, suoalueita ja kangasmetsää. Reitiltä löytyy kolme tulipaikkaa ja kaksi laavua. Lisäksi reitillä on 18,5 m korkea näkötorni, joka sijaitsee noin 16,6 km päässä lähtöpaikasta. Näkötornin juurella olevalla laavulla on polttopuut. Paalijärven patikan virallinen kiertosuunta on myötäpäivään ja oranssit nuolimerkit ohjaavat maastossa aina tähän suuntaan.
Vaativuus
Paalijärven reitille on leimallista ympäristön nopea vaihtelu. Reitillä on paikoitellen jyrkkiä nousuja, mutta myös tasaista kangasmaastoa. Pituuden vuoksi reitti sopii parhaiten luonnossa liikkumaan tottuneille, hyväkuntoisille liikkujille. Reittiä on helppo seurata, sillä opasteita on tiheässä.
Hyvä tietää
Tukevat kengät sopivat polulle parhaiten, vaikka kuivaan aikaan reitillä pärjää myös kevyemmillä kengillä. Muuten varusteiksi riittävät normaalit sään mukaiset ulkoiluvarusteet. Reitillä on hyvät taukopaikat. Reitillä ei ole käymälää. Alueella toteutetaan roskatonta retkeilyä eli jokainen retkeilijä vie roskansa pois. Koko reittiä ei tarvitse kulkea kerralla. Useamman eri lähtöpaikan ansiosta reitistä pystyy kulkemaan erilaisia pätkiä.
Ympäristö
Reitin alussa on jyrkkä nousu Eteläpään kalliolle. Kalliolta avautuu näkymä järvelle. Kivenpesäkallion laavun kohdalle saavuttaessa lähdetään kulkemaan rengasreittiä, jonka pituus on noin 20 km. Kivenpesäkalliolta lähdetään kohti Pirkkalannevaa, jossa on reitin pisin yhtäjaksoinen pitkospuuosuus.
Pitkospuiden jälkeen noustaan Ryssänmäelle. Ryssänmäeltä alkaa kangasmetsävaltainen osuus kohti Paalivuoren näkötornia. Tällä välillä vastaan tulee Hoiskoon johtavan yhdyspolun risteys ja infotaulut. Jatkettaessa matkaa Paalivuorelle päin kuljetaan pienen suoalueen yli pitkospuineen. Paalivuoren näkötornille johtaa noin 1 km pituinen hiekkatie, jonka alkupäässä on moottoriajoneuvojen esteeksi asennettu ketju. Paalivuoren harjalla on noin kilometrin pituinen jääkauden muokkaama irtokivijuonne, jonka läpi tie kulkee.
Paalivuoren jyrkkää mäkirinnettä laskeudutaan Rimmiin. Lähestyttäessä kuntoradan pysäköintipaikkaa laskeudutaan toinen jyrkkä rinne Kapernaumiksi ristityssä paikassa. Kuntoradalta jatketaan noin puoli kilometriä metsätietä pitkin, kunnes käännytään Hattukalliolle päin. Hattukallion nousun ja kalliomaisemien jälkeen laskeudutaan taas alas.
Pietarsaarennevalla on reitin toiset pitemmät pitkospuut. Tämän jälkeen jatkuu kangasmetsämaisema aina Kankaanpäänkydölle asti. Kytötien ja peltoaukean jälkeen käännytään hiekkatielle. Männistön kankaaksi kutsutun harjun ylityksen jälkeen tulee vastaan toinen hiekkatie, jota lähdetään kulkemaan vasemmalle kohti Myllypuroa. Myllypurolla on tulentekopaikka. Kosken yli on rakennettu silta, josta on mukava seurata veden virtausta.
Myllypurolta jatketaan matkaa kohti Puntosenmäkeä. Osuus on helppokulkuista kangasmetsää. Puntosenmäellä on maamiesseuran kuivaaja ja infopiste. Tästä jatketaan muutama sata metriä hiekkatietä, jonka jälkeen siirrytään taas metsään. Ennen Huosianmaanharjua kuljetaan hetki pitkospuita. Harjun laelta jatketaan matkaa kangasmetsässä, ja lyhyen hiekkatieosuuden jälkeen saavutaan rengasreitin aloituskohtaan Kivenpesäkalliolle.
Mielenkiintoista tietoa reitistä
Ryssänmäen nimi juontaa juurensa vuoden 1841 synkkiin tapahtumiin, jolloin paikalla hyökättiin kahden laukkuryssän kimppuun. Toinen heistä menehtyi saamiinsa vammoihin. Myllypuron koskessa on ollut 1800-luvun loppupuolella viljamylly ja 1900-luvun alkupuolella päremylly. Koskenuomasta voi vielä erottaa jäänteitä tästä. Puntosenmäki ja Huosianmaanharju -nimet ovat perimätiedon mukaan peräisin alueella vaikuttaneiden tervanpolttajien nimistä.
Muuta
Koko reittiä ei tarvitse kulkea kerralla. Useamman eri lähtöpaikan ansiosta reitistä voi valita erilaisia osuuksia. Esimerkkejä lyhyistä päiväretkistä:
- Tanssilavan lähtöpaikalta Kivenpesäkallion laavulle 2,8 km
- Kuntoradan lähtöpaikalta näkötornille 3,8 km
- Kuivaajan parkkipaikalta Myllypurolle 3,8 km
